Tekstin kirjoittanut Pekka Kurkinen ja Olavi Varoma Helsingin Ampujainpiirin Tuki ry:n julkaisussa vuonna 1994. Tekstin muuttanut s\u00e4hk\u00f6isesti luettavaksi F.Wikstr\u00f6m vuonna 2012.<\/p>\n
Kisoista ennen Helsingin mukaanliittymist\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n tieto\u00adja. Ensimm\u00e4isist\u00e4 kisoista K\u00f6\u00f6penhami\u00adnassa 17-18.8.1912 ei muuta kuin ohjel\u00adma.<\/p>\n
Nuo kilpailut k\u00e4ytiin suurelta osin K\u00f6\u00f6penhaminan Ampumaseuran 50-vuotisjuhlan merkeiss\u00e4. Ilmeisesti jo jo\u00adkin aika sit\u00e4 ennen oli sovittu Tanskan, Norjan ja Ruotsin ampujien kesken t\u00e4\u00adm\u00e4nkaltaisesta yhteenotosta, ampumaurheilullisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 mel\u00adkoisen lavealla pohjalla ja yst\u00e4vyyssiteiden lujittamisesta.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4lajina Amagerin ampumaradalla oli tuo perinteiseksi muuttuva 25 lau\u00adkausta makuulta ohjein: hver skytte sky-der med sit Lands reglementerede Fod-folksgev\u00e4r, eli kukin ampuja ampuu maansa s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisella jalkav\u00e4enkiv\u00e4\u00e4rill\u00e4. Ja p\u00e4\u00e4lle ammuttiin edellisen kil\u00advan kunkin kaupungin 10 parhaan kes\u00adken 10 laukauksen vaihtokiv\u00e4\u00e4rikilpa, jossa haettiin henkil\u00f6kohtaista mestari\u00adampujaa.<\/p>\n
Vuosi 1915 oli jo aikaa keskell\u00e4 I maailmansotaa, mutta Pohjolahan oli melkoisesti sen ulkopuolella. Kristiania (Oslo) Norjassa oli is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 7-8.8.1915.<\/p>\n
Tukholma oli paras p\u00e4\u00e4kilpailussa. Werner Jernstr\u00f6m ampui 2 3 5 ja vaihtokiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 suoritetun mestaruusottelun voitti K\u00f6\u00f6penhaminan M. B\u00e4ckgaard 276 pisteell\u00e4, kolme seuraavaa kilpailijaa oli Kristianiasta.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00f6in asetettiin pisimm\u00e4lt\u00e4 matkalta pidett\u00e4v\u00e4\u00e4n kilpailuun kiertopalkinto, joka viel\u00e4kin on vastaavassa kilpailussa kiert\u00e4m\u00e4ss\u00e4, nimitt\u00e4in tanskalaisen kamariherratar Sophie von Oxholm-Ro-senfeldtrin lahjoittama kaunis hopeamalja. Siit\u00e4 ammuttiin nyt, niin kuin monta kertaa my\u00f6hemminkin, 600 m matkalta ja ensimm\u00e4inen voittaja oli tukholmalai\u00adnen Werner Jernstr\u00f6m, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ol\u00adleen aikanaan Tukholman paras monina vuosina. N\u00e4iss\u00e4 kisoissa kutsuttiin osa\u00adnottajat Tukholmaan 1917, mutta siit\u00e4\u00adh\u00e4n ei mit\u00e4\u00e4n tullut sodan pahimmissa py\u00f6rteiss\u00e4. Kisat siirrettiin ensimm\u00e4iseen rauhanvuoteen 1919-<\/p>\n
Kun Suomi itsen\u00e4istyi 1917 ja lopullinen rauha tuli maahan 1918, alkoi tietysti p\u00e4\u00e4kaupungissa Helsingiss\u00e4 innokas yh\u00adteydenotto \u201culos suureen maailmaan\u201d my\u00f6s ampumaurheilun alalla. Olihan maassa ampujia ja melkoisesti Helsingis\u00ads\u00e4kin. Siell\u00e4 piti majaansa maan vanhin ampumaseura, 1865 perustettu Suomen Mets\u00e4stysyhdistys, sek\u00e4 talvella 1919 pe\u00adrustettu Suomen Ampujainliitto.<\/p>\n
Mutta sotilaskiv\u00e4\u00e4reit\u00e4 ei silloin ollut sellaisia joilla nyt olisi voinut johonkin kansainv\u00e4liseen kilpailuun osallistua. Kuitenkin Helsingin ampujaherroja halutti p\u00e4\u00e4st\u00e4 muiden Pohjoismaiden kans\u00adsa kosketuksiin. Olihan osallistuttu joi olympiakisoihin 1908 Lontoossa ja 1912 Tukholmassa, joten Ruotsin, Norjan ja Tanskan ampujia tunnettiin, yhteydet olivat kunnossa.<\/p>\n
Suomen Ampujainliiton silloinen pu\u00adheenjohtaja Ernst E. Rosenqvist pani tuu\u00adlemaan. Luvat saatiin selviksi ja niin n\u00e4h\u00adtiin Tukholmassa Stora Skugganin ampu\u00admaradalla 27-30.8.1919 t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen 30-p\u00e4inen helsinkil\u00e4inen ampujajouk\u00adkue johtajinaan eversti V. Brander, maa\u00adherra Ernst E. Rosenqvist, pankinjohtaja Gustaf Forsgren, insin\u00f6\u00f6ri Magnus Wegelius ja arkkitehti Robert Tikkanen. Rosenqvist, Wegelius ja Tikkanen olivat my\u00f6s joukkueen aktiiviampujia.<\/p>\n
Tulosluetteloista tuolta aj alta ovat luet\u00adtavissa helsinkil\u00e4isjoukkueen miesten ni\u00admet ja heid\u00e4n saavutuksensa. Joukossa on kunnianarvoisia vanhoja suomalaisia ampumaurheilun uranuurtajia. Jos eiv\u00e4t tulokset ja sijoitukset olleetkaan miten\u00adk\u00e4\u00e4n mairittelevia, niin on syyt\u00e4 huoma\u00adta, ett\u00e4 helsinkil\u00e4iset ampuivat kilpailunsa tukholmalaisten lainaamilla aseilla ja patruunoilla.<\/p>\n
Tukholma oli luonnollisesti omaa luokkaansa, joskin K\u00f6\u00f6penhaminan Olaf Sletten vei ensimm\u00e4isen kilvan voi\u00adton ja vaihtoaseillakin oli k\u00e4rjess\u00e4 vuoro\u00adtellen Tukholman, Kristianian (Oslon) ja K\u00f6\u00f6penhaminan ampujia. Helsinkil\u00e4is-veteraani G. R. Nyman oli 25 laukauksel\u00adla paras suomalainen (10.) ja vaihtoasein Heikki Huttunen (12.), joukkueet viimei\u00adsin\u00e4.<\/p>\n
Johtajiston kilvassa silloin, kuten mo\u00adnesti j\u00e4lkeenkinp\u00e4in, helsinkil\u00e4isjohtaja oli keulassa. Ernst E. Rosenqvist aloitti tuolloin voittojen ja hyvien sijoittumistensa sarjan.<\/p>\n
Helsinkil\u00e4isaloitus oli tehty, koe suori\u00adtettu ja tie aukaistu. Miehet kutsuttiin K\u00f6\u00f6penhaminaan 1922.<\/p>\n
Helsinkil\u00e4isten toinen osallistuminen p\u00e4\u00e4kaupunkikisoihin oli vastaista ajatel\u00adlen hyv\u00e4. P\u00e4\u00e4kilvassa sijoituttiin hienosti kakkoseksi ja henkil\u00f6kohtaisesti Ernst E. Rosenqvist vei saman sijan. Vaihtokiv\u00e4\u00e4riottelussa joukkue oli my\u00f6s hopealla, kuten Kalle Iisakki Sorri henkil\u00f6kohtai\u00adsesti. 600 m matkalla korjasi Veli Niemi\u00adnen \u2013 Ampujainliiton silloinen sihteeri -kamariherratar Sophie von Oxholm-Rosenfeldtin kauniin pytyn. Voitto V. Kol\u00adho oli paras yhdess\u00e4 erikoiskilvassa pys\u00adtyasennossa.<\/p>\n
K\u00f6\u00f6penhaminassa osoitettiin, ett\u00e4 kyll\u00e4 helsinkil\u00e4isist\u00e4 ampujiksi on, kun\u00adhan v\u00e4lineet paranevat. Tukholma kui\u00adtenkin juhli edelleen joukkuevoitoin.<\/p>\n
Joukkueen johtoon kuuluivat Ernst E. Rosenqvistin ohella johtaja Lampen pii\u00adrin varapuheenjohtajana, maisteri B. Fabritius, pankinjohtaja Gustaf Forsgren ja luutnantti E. Villa.<\/p>\n
20-luvun j\u00e4ljell\u00e4 olevat kilpailut 1925 Helsingiss\u00e4 ja 1928 Oslossa olivat sillois\u00adten aikakirjojenkin mukaan pieni\u00e4 petty\u00admyksi\u00e4. Molempiin kilpailuihin t\u00e4hd\u00e4tes\u00ads\u00e4\u00e4n Helsinki oli yritt\u00e4nyt l\u00e4hes kaikken\u00adsa, uusinut aseistustaan ja patruunoitaan, harjoitellut lujasti ja saanutkin liikkeelle uskottavan tuntuiset joukkueet. Mutta ei\u00adp\u00e4s vain viel\u00e4 onnistuttu odotusten mu\u00adkaisesti.<\/p>\n
Helsingiss\u00e4 kisat k\u00e4ytiin ns. Kiffenin ampumaradalla Pohjois-Haagassa, ny\u00adkyisell\u00e4 kerrostaloalueella.<\/p>\n
Tukholma oli j\u00e4lleen ylivoimaisesti niskan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Helsinki j\u00e4i p\u00e4\u00e4kilvassa kol\u00admanneksi, mutta vaihtoasein k\u00e4ydyss\u00e4 kilpailussa voitto tuli sent\u00e4\u00e4n kotiin. Mit\u00adtavin helsinkil\u00e4isampuja oli pistooliampujanakin ja my\u00f6hemmin ampumajohtajana kunnostautunut Lennart W. Hannelius, joka sijoittui toiseksi molemmissa kilpailuissa.<\/p>\n
Vuoden 1928 kisat olivat j\u00e4lleen Os\u00adlossa, minne toivorikas suomalaisjouk\u00adkue monine uusine nuorine kykyineen matkusti laivalla ja junalla.<\/p>\n
J\u00e4lleen saavutettiin joukkueena kak\u00adkossijat p\u00e4\u00e4lajeissa, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa hel\u00adsinkil\u00e4inen nousi 25 laukauksen kilvassa voittajaksi. Harald Aspelin ampui kome\u00adasti 243 pistett\u00e4. Matka oli norjalaisesti 400 m ja taulu my\u00f6s norjalainen, rengas\u00adtukseltaan suhteessakin hieman suurem\u00adpi kuin 300 m taulu. Siksi tulostasokin oli kova: viel\u00e4 10. mies 239 pisteess\u00e4.<\/p>\n
Yleens\u00e4 tuo 1920 luku oli selv\u00e4\u00e4 kes\u00adkittymist\u00e4 monessa suhteessa. Helsinkil\u00e4isampujain rivit tiivistyiv\u00e4t ja he saivat v\u00e4lineist\u00f6\u00f6ns\u00e4 melkoista parannusta. Ol\u00adtiin valmiit astumaan uuteen kymmenlu\u00adkuun, joka oli helsinkil\u00e4isten l\u00e4pimurto-kautta.<\/p>\n
Urheiluampujille ovat 1920-luvun vii\u00admeiset vuodet sek\u00e4 1930-luku merkin\u00adneet loistavaa nousukautta. Ampujainliit\u00adto sai miehi\u00e4\u00e4n maailmanmestareiksi ja helsinkil\u00e4iset nousivat siin\u00e4 ohessa p\u00e4\u00e4-kaupunkiammuntojen mestareiksi.<\/p>\n
Tukholmassa 1931 Helsinki valtasi ensimm\u00e4isen kerran p\u00e4\u00e4kilpailun eli 25 laukauksen makuukilvan joukkuevoiton ja samalla henkil\u00f6kohtaisen kilvan ykk\u00f6ssijan. Bruno Frietsch, joka my\u00f6\u00adhemmin viel\u00e4 74-vuotiaanakin edusti Helsinki\u00e4, otti tiukan uusinnan j\u00e4lkeen mestaruuden ennen Tukholman Karl August Larssonia ja Helsingin Olavi Varo\u00admaa. Seitsem\u00e4n helsinkil\u00e4isampujaa kii\u00adpesi 10 parhaan k\u00e4rkijoukkoon.<\/p>\n
Vaihtokiv\u00e4\u00e4riottelu sen sijaan h\u00e4vit\u00adtiin perusteellisesti. Selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 helsinkil\u00e4iset ampuivat perin sur\u00adkeasti ja nimenomaan omalla uusitulla aseella, jolla muut paukuttivat hyvin. Voittoja tuli kuitenkin muissa lajeissa, jo\u00adten Tukholman matkaan helsinkil\u00e4iset olivat erinomaisen tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n
Seuraavat kisat pidettiin 1934 K\u00f6\u00f6\u00adpenhaminassa. Sinne saatiin j\u00e4lleen ker\u00adran uudet aseet, jotka tosiaan k\u00e4viv\u00e4t lois\u00adtavasti. Voitot tulivat kaikissa t\u00e4rkeim\u00admiss\u00e4 lajeissa niin joukkuein kuin henkil\u00f6kohtaisesti monen miehen voimalla, ja erot olivat selv\u00e4t.<\/p>\n
Matka oli ennen kaikkea Vauhkosten. Is\u00e4-Ville oli mukana kuudennen kerran ja voitti 600 m:n kilpailun eli tuon kamari-herratar von Oxholm-Rosenfeldtin kau\u00adniin maljan, toisena suomalaisena ja nyt jo ik\u00e4miespolveen kuuluvana. Ja Kauko-poika oli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kunnossa, voitto sek\u00e4 p\u00e4\u00e4kilvassa ett\u00e4 mestaruusottelussa kiso\u00adjen parhaana ampujana.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4nkertaisia K\u00f6\u00f6penhaminan ki\u00adsoja pidettiin todellisena suomalaisen aseteollisuuden voimann\u00e4ytteen\u00e4 ja se pani muutkin, varsinkin Ruotsin, tutki\u00admaan omia mahdollisuuksiaan. Ja tulivathan nekin esille: seuraavissa kisoissa Hel\u00adsingiss\u00e4 1937 Tukholma kilpaili uudella parannetulla Mauser-mallillaan merkki\u00e4 FM\/23-36 ja kukisti vuorostaan helsinki\u00adl\u00e4iset nimenomaan 25 laukauksen kil\u00advassa, joka oli sijoitettu ohjelmaan p\u00e4\u00e4kil\u00adpailusta seuraavaksi.<\/p>\n
Milloinkaan ei kilpailu t\u00e4ll\u00e4 300 m matkalla ollut niin korkeatasoinen kuin tuolloin. Vuosien 1931 ja 1934 voittajatuloksella 239 p\u00e4\u00e4si nyt jaetuille 6-9 sijoille. Tukholma oli nostanut 25 mie\u00adhen keskiarvoaan 230 pisteest\u00e4 236,08:aan, samalla kun Helsinkikin oli parantanut sen 233,92:sta 234,76:een.<\/p>\n
Se ett\u00e4 Oslo voitti mestaruuskilpailun, joka nyt k\u00e4ytiin 25-miehisin joukkuein 4\u00d710 laukauksen vaihto kiv\u00e4\u00e4riammun\u00adtana, oli toinen juttu. Oslolaiset ampuivat vierailla aseilla paremmin kuin omillaan ja melkein kaikki muutkin saivat huo\u00adnoimman tuloksen juuri norjalaisaseella. Se todisti, ett\u00e4 Oslon ampujat olivat ni\u00admenomaan ampumataidollisesti viime vuosina nousseet tasap\u00e4iseen kamppai\u00adluun Tukholman ja Helsingin kanssa.<\/p>\n
Ainoastaan kolmiasentoisessa kilvas\u00adsa helsinkil\u00e4iset olivat selv\u00e4sti muita pa\u00adrempia ja my\u00f6s Osloa vastaan k\u00e4ydyss\u00e4 600 m ottelussa. Malmin upouudella am\u00adpumaradalla, jolla juuri ennen p\u00e4\u00e4kaupunkikisoja oli j\u00e4rjestetty ammunnan MM-kisat, olivat mahdollisuus ampua kaik\u00adkia matkoja 25 ja 600 metrin v\u00e4lilt\u00e4.<\/p>\n
Nils Wasenius toi Helsingille voitot 3\u00d710 laukauksella sek\u00e4 kentt\u00e4ammunnassa. Ensio Oila oli paras 10 laukauksen makuukilvassa.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 kisoissa kutsuttiin helsinkil\u00e4i\u00adset Osloon vuodeksi 1940. Mutta II maail\u00admansota sekoitti suunnitelmat helsinki\u00adl\u00e4isten kohdalta 12 vuodeksi.<\/p>\n
Seuraavan kerran Helsingin ampujat p\u00e4\u00e4\u00adsiv\u00e4t miehiss\u00e4 liikkeelle vasta 1949 Tuk\u00adholmaan. Tosin jo 1946 olivat Tukholma ja K\u00f6\u00f6penhamina olleet Oslossa, miss\u00e4 j\u00e4rjestettiin er\u00e4\u00e4nlaiset tynk\u00e4kisat ilman Helsinki\u00e4. Se k\u00e4ynti voidaankin sivuuttaa lyhyesti. P\u00e4\u00e4kilpailun voitti Tukholma ja saman kaupungin Rune \u00d6rstr\u00f6m.<\/p>\n
Tukholman kisat kolme vuotta my\u00f6\u00adhemmin olivat t\u00e4ysimittaiset, mutta so\u00addan j\u00e4ljet tuntuivat helsinkil\u00e4isjoukkueessa selv\u00e4sti. Aseetkin olivat muuttu\u00adneet. Suomalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t normaaleja \u201cpystykorviaan\u201d. Vaihtokiv\u00e4\u00e4rilajissa oli laukausm\u00e4\u00e4r\u00e4 kullakin aseella nostettu 15 laukaukseen, ja kun muutkin kaupun\u00adgit tulivat leikkiin mukaan avot\u00e4ht\u00e4imisill\u00e4, taso putosi huimasti.<\/p>\n
25 laukauksen kilpailu oli j\u00e4\u00e4nyt pois ja siksi kaiketi p\u00e4\u00e4kilpaakin oli laukaus-m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n hieman vahvistettu. Muut la\u00adjit olivat suunnilleen ennallaan, paitsi ett\u00e4 600 m kilpaa ei ollut.<\/p>\n
Tukholma juhli odotetusti aivan yli\u00advoimaisesti. Helsinki h\u00e4visi l\u00e4hes 200 pis\u00adtett\u00e4 ollen kuitenkin toisena. Uusi ampujapolvi oli astunut helsinkil\u00e4isjoukkueeseen. 30 ampujasta 21 oli ensikertalaisia, suurin osa heist\u00e4 Helsingin varuskuntaan kuuluvia sotilasampujia ja sellaisina mel\u00adko kokeneita pystykorvan k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Vie\u00adl\u00e4 12 vuotta aikaisemmin muutamaa am\u00adpujaa lukuun ottamatta kaikki olivat olleet siviilimiehi\u00e4.<\/p>\n
Johtajana oli maailmanmestariampuja Sven Oskar Lindgren, joka toimi piirin johdossa. H\u00e4n olikin sitten joukkueensa keulamiehen\u00e4 monta vuotta. Uutta johta\u00adjapolvea oli muitakin. Hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Nils Salmelin oli heist\u00e4 yksi. H\u00e4n toi Hel\u00adsingille sen ainoan voiton johtajien 10 laukauksen kilpailussa.<\/p>\n
Helsingin olympiakisojen j\u00e4lkeen 1952 pidettiin vuosikymmenen ensimm\u00e4iset p\u00e4\u00e4kaupunkikisat K\u00f6\u00f6penhaminassa. Helsinki pystyi kuromaan Tukholman etumatkaa kiinni, mutta menetti jalansi\u00adjaa hieman seuraavissa kisoissa 1955 Hel\u00adsingiss\u00e4.<\/p>\n
Oslossa 1958 Helsinki j\u00e4lleen oli voittovuorossa, kun \u201cpystykorviimme\u201d saa\u00adtiin \u201creik\u00e4pelit\u201d. Eip\u00e4 silti, muutkin kau\u00adpungit olivat parantaneet v\u00e4lineist\u00f6\u00e4\u00e4n ja kilpailu alkoi j\u00e4lleen olla korkeatasoista.<\/p>\n
Noiden vuosien ainoasta henkil\u00f6kohtaisesta suomalaisvoitosta vastasi Ville Koutonen 3\u00d710 laukauksella Helsingiss\u00e4. Oslon kisoissa uskollinen kisaratsu Eino Pihlama kamppaili p\u00e4\u00e4kilpailuni kolmanneksi ja 10 ls. makuukilpailussa Olavi Varoma toiseksi.<\/p>\n
Monia hyvi\u00e4 sijoituksia saatiin toki muissakin kilpailuissa. K\u00e4rkikymmenik\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyy tukku tuttuja nimi\u00e4. AU. Lehtonen, Vilho Hanttu, Karl Ivar Lindqvist, Martin Valtonen, Pekka Ketonen, Uuno Kurkinen, Kalevi Parkkari, Tuomo Moilanen, Kauko Sinkko, Kalevi Hagelin, Ilmari Korpi jne. Johtajana voittovuonna 1958 oli uusi mies Veikko V. Hietalahti.<\/p>\n
Vuoden 1962 kilpa oli K\u00f6\u00f6penhami\u00adnan Ampumaseuran 100-vuotisjuhlan merkeiss\u00e4 K\u00f6\u00f6penhaminassa, ja vaikka Tukholma korjasikin j\u00e4lleen kerran p\u00e4\u00e4-kilvan joukkuevoiton, oli henkil\u00f6kohtai\u00adsesti paras monien tanskalaisille tappiol\u00adlisten vuosien j\u00e4lkeen K\u00f6\u00f6penhaminan nuori Egon Stephansen. Toinen nuoru\u00adkainen, Helsingin Pekka Kurkinen, antoi tiukan vastuksen h\u00e4viten vain 3 pistett\u00e4. Pekka Kurkinen oli nyt mukana vasta toi\u00adsen kerran ja aloittamassa eritt\u00e4in menes\u00adtyksellist\u00e4 kauttaan p\u00e4\u00e4kaupunkiampuja na. H\u00e4n ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Uuno Kurkinen muodostivat toisen l\u00e4hes samanlaisen poika-is\u00e4-parin kuin mit\u00e4 1920-30-luvuil-la olivat Kauko ja Ville Vauhkonen.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 kisoissa oli Aarre Aavaharjun vuoro varmistaa henkil\u00f6kohtainen yk\u00adk\u00f6stila tanskalaisessa pika-ammunnassa, Kalevi Parkkari s\u00e4esti kakkossijalla.<\/p>\n
Vuodet 1966, 1970 ja 1974 olivat Tuk\u00adholmassa, Helsingiss\u00e4 ja Oslossa selv\u00e4sti oslolaisten ampujien. Ensin mainitulle todelle oli merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 silloin vasta 17-\u2019.\u201duotiaan helsinkil\u00e4ispojan Jyrki Lehto\u00adsen erinomaisen vahva panos p\u00e4\u00e4kilpai\u00adlussa. H\u00e4n ja oslolainen Anker Hagen miehittiv\u00e4t 560 pisteell\u00e4 k\u00e4rjen takanaan kaksi helsinkil\u00e4ist\u00e4 Heikki Laukkanen ja Matti Vanonen.<\/p>\n
Nuoren ennakkoluulottoman helsin\u00adkil\u00e4ispojan hermot pitiv\u00e4t uusinnassa Ha\u00adgenia vastaan yht\u00e4 lailla kuin aikoinaan 1931 Bruno Frietschin ja 1934 Kauko Vauhkosen. Tasatuloksesta oli uusittava ja Lehtonen ratkaisi sen edukseen.<\/p>\n
Kolmasti per\u00e4kk\u00e4in Oslo oli voittanut vaihtokiv\u00e4\u00e4rikilvan kiertopalkinnon 25 miehen keskiarvoin 544,8 \u2013 548,68 -554,48. Helsinkil\u00e4iset olivat olleet yht\u00e4 tasaisesti Tukholman j\u00e4lkeen vasta kol\u00admannella sijalla keskiarvoin 542 -547,36-546,72.<\/p>\n
Huomattavat suomalaispanokset Jyr\u00adki Lehtosen suorituksen ohella olivat n\u00e4iss\u00e4 kisoissa Heimo Kohijoen k\u00e4rkisija 10 laukauksen kilvassa 1970 ja Pekka Kurkisen kolmiasentovoitto samoissa Helsingin kisoissa.<\/p>\n
Johtajistokin onnistui n\u00e4in\u00e4 vuosina mukavasti: p\u00e4\u00e4johtajista Lauri Koivisto ja apulaisjohtajista Timo Huhanantti 1966 voittivat, samoin apulaisjohtaja Matti Vanonen 1974.<\/p>\n
Vuoden 1978 kisoihin Tukholmaan suo\u00admalaiset l\u00e4htiv\u00e4t hyvin valmistautunei\u00adna, veren maku suussaan. Joukkueenjoh\u00adtaja Pentti Yrttimaan j\u00e4mer\u00e4 ev\u00e4stys oli, ett\u00e4 ainakin Tukholma piti t\u00e4ll\u00e4 kertaa ly\u00f6d\u00e4 kotikent\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Se onnistuikin tasa\u00adv\u00e4kisen kamppailun j\u00e4lkeen, mutta Os\u00adlon ylivoimalle ei nytk\u00e4\u00e4n voitu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Henkil\u00f6kohtaisissa kamppailuissa ampujamme sijoittuivat hienosti. Pekka Kurkinen sijoittui mestaruuskilpailussa toistamiseen toiseksi h\u00e4viten t\u00e4ll\u00e4 kertaa pisteen Oslon Hallvard Stormoenille. 10 laukauksen makuukilpailussa Arto Pek\u00adkola ja Knut Thilman ottivat kaksoisvoi\u00adton. 3\u00d710 laukauksella kakkossijalle kii\u00adpesi Jyrki Lehtonen ja Pekka Kurkinen sai toisen hopeansa pika-ammunnassa h\u00e4\u00advitty\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 kertaa mestaruuden tasatu\u00adloksella. Monet muut hyv\u00e4t sijoitukset t\u00e4ydensiv\u00e4t helsinkil\u00e4isampujien menes\u00adtyst\u00e4.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkien j\u00e4rjestys s\u00e4ilyi K\u00f6\u00f6\u00adpenhaminassa nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin 1982. Tulokset olivat parantuneet enti\u00adsest\u00e4\u00e4n, mutta j\u00e4lleen Oslo oli p\u00e4\u00e4t\u00e4 pi\u00addempi muita.<\/p>\n
Vaihtoasekilpailun henkil\u00f6kohtaisen voiton Jan Halling vei kuitenkin Tukhol\u00admaan uudella enn\u00e4tystuloksella 574. Pa\u00adras helsinkil\u00e4inenjyrki Lehtonen j\u00e4tettiin 9: nneksi. Suomalaisten ainoa ensipalkin\u00adto tuli joukkueelle 10 laukauksen makuu\u00adkilpailussa. Veteraani Aarre Aavaharju si\u00adjoittui 99 pisteell\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisen kilpailun hopeasijalle. Matti Mikkola ve\u00adnytti kolmiasentoisessa pronssille.<\/p>\n
Vuonna 1986 Helsinki oli j\u00e4lleen j\u00e4rjestelyvuorossa. J\u00e4rjestelyt hoidettiinkin mal\u00adlikkaasti. Vieraat viihtyiv\u00e4t, mutta veiv\u00e4t my\u00f6s enimm\u00e4n osan palkinnoista. Ensi kertaa alkoi todella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 Hel\u00adsingin ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vakiokiv\u00e4\u00e4riampujat ovat j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 nuorin voimin rynnist\u00e4vis\u00adt\u00e4 kilpakumppaneistaan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Helsingin tappio Oslolle kasvoi jo yli 200 pisteeksi, Tukholmakin kiilasi kirk\u00adkaasti edelle. Jopa suppeammin joukku\u00adein k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 kahdenv\u00e4lisiss\u00e4 otteluissa tuli yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 takaiskuja.<\/p>\n
Ilonaiheita oli v\u00e4h\u00e4n. Lasse Lehtonen nappasi helsinkil\u00e4isten paraatilajiksi muuttuneen 10 laukauksen kilpailun voiton, Seppo Hallikainen pinnisti kolrniasentoisessa pronssille. P\u00e4\u00e4kilpailun paras suomalainen, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Matti Mik\u00adkola, oli taaskin yhdeks\u00e4s. Mestariksi lei\u00advottiin j\u00e4lleen ruotsalainen, Bobby Lind.<\/p>\n
Helsingin kisojen ik\u00e4presidentti oli Tukholman maineikas Lennart Ericsson (66) ja nuorin K\u00f6\u00f6penhaminan Torban Lyngaae (14). Oslon kilpailuihin 1990 Helsinkikin oli l\u00f6yt\u00e4nyt vahvistusta muutamasta nuoresta ensikertalaisesta, jotka ampuivat kokemukseensa n\u00e4hden erinomaisesti. Ilkka Uusitalon johtaman joukkueen veteraanisarjaa johti Kalevi Parkkari, joka l\u00e4hti matkaan 12:tta kertaa<\/p>\n
Mutta j\u00e4lleen Helsingin oli j\u00e4\u00e4minen kolmanneksi.\u00a0 Tukholma onnistuttiin ly\u00f6m\u00e4\u00e4n niukasti kahdella pisteell\u00e4, mutta nyt rynnisti ohi K\u00f6\u00f6penhamina, tuo ikuinen per\u00e4npit\u00e4j\u00e4. Oslo oli edelleen yk\u00adk\u00f6nen enn\u00e4tyksellisell\u00e4 565,7 pisteen keskiarvolla.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kilpailun henkil\u00f6kohtaisessa kil\u00adpailussa tehtiin my\u00f6s kisaenn\u00e4tys. Oslon Rolf Ringdahl ampui 585. Tason rajua nousua kuvastaa, ett\u00e4 paras suomalainen Pekka Kurkinen oli entist\u00e4 enn\u00e4tyst\u00e4 574 sivuavalla tuloksella vasta seitsem\u00e4s.<\/p>\n
Jarkko H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen laukoi 3\u00d710 lau\u00adkauksella parhaan helsinkil\u00e4istuloksen kautta aikojen 277, mutta j\u00e4i h\u00e4nkin seit\u00adsem\u00e4nnelle sijalle kilpailussa, jonka voit\u00adti Oslon Espen Berg-Knutsen enn\u00e4tyspistein 288. L\u00e4himm\u00e4ksi lajik\u00e4rke\u00e4 helsinki\u00adl\u00e4isist\u00e4 p\u00e4\u00e4si Lasse Lehtonen, joka tasatu\u00adloksella 98 h\u00e4visi nelj\u00e4 vuotta aiemmin samalla pistem\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 voittamansa 10 laukauksen kilpailun.<\/p>\n
120 miehen pannessa parastaan ei ole ihme, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kilpailun ykk\u00f6stilan on kahdesti voittanut vain yksi mies. Oslon O.M. Olsen ylsi per\u00e4tt\u00e4isiin voittoihin vuosina 1925 ja 1928. H\u00e4nell\u00e4 on lis\u00e4ksi kaksi hopeatilaa vuosilta 1915 ja 1919. Sellaisia saavutuksia l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n kukaan ei ole p\u00e4\u00e4ssyt my\u00f6hempin\u00e4 vuosikym\u00admenin\u00e4.<\/p>\n
Kahden mitalin miehi\u00e4 vaihtoasekilpailussa ovat Kurt Johansson, K. A. Lars\u00adson, F.D. Rasmussen, Hallvard Stormoen, Arne Hagen, Magne Landro ja Pekka Kurkinen. Voitto Helsinkiin on tullut kol\u00admesti: Bruno Frietsch oli paras vuonna 1931, Kauko Vauhkonen vuonna 1934 ja Jyrki Lehtonen 1966.<\/p>\n
Oslon Magne Landro on ollut kisojen monipuolisesti voittoisin kilpailija. H\u00e4\u00adnell\u00e4 on nelj\u00e4 lajivoittoa ja kolmesti h\u00e4\u00adnelle on ojennettu kenraalimajuri Gustav Lindstr\u00f6min kiertopalkinto parhaana yleisampujana. Helsinkil\u00e4isten uudet huippumenestykset odottavat toivotta\u00advasti vain vuoroaan.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkikisojen yhten\u00e4 periaatteena on ollut velvollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunkin osallistujap\u00e4\u00e4kaupungin maan kansallista sotilaskiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 sellaisena kuin sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kansallisissa kilpailuissa sotilaskiv\u00e4\u00e4rin nimell\u00e4. Varsin yksinkertainen asia, jos sit\u00e4 katsoo vain nimikkeen kohdalta.<\/p>\n
Mutta kun tutkii tietoja k\u00e4ytetyist\u00e4 kil\u00adpa-aseista, huomaa kirjavuutta, tulkinta\u00admahdollisuuksia sek\u00e4 ennen kaikkea suurimittaista asekehittely\u00e4 pyritt\u00e4ess\u00e4 malliin, joka olisi tarkempi ja parempia tuloksia antavampi kuin kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n muulla.<\/p>\n
Alkuvuosina oli asia yksinkertainen: Tukholma, Oslo ja K\u00f6\u00f6penhamina am\u00adpuivat Mauser-lukkoisilla aseillaan ja Helsinki ruotsalaisella Mauserilla, kun suomalaista sotilaskiv\u00e4\u00e4ri\u00e4 ei viel\u00e4 ollut kehitetty ja vanhat ven\u00e4l\u00e4iset 3 linjan kiv\u00e4\u00e4rit olivat mit\u00e4 olivat.<\/p>\n
1922 Helsinki oli siirtynyt 7 milliseen belgialaisper\u00e4iseen \u201cFrancotte\u201d-tyyppiin, joka parannettuna oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 seuraavis\u00adsakin kisoissa \u201ckoekiv\u00e4\u00e4rin\u201d nimell\u00e4 ja edelleen parannettuna mallina 1934 1937. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mallit h\u00e4visiv\u00e4t kil\u00adpakentilt\u00e4.<\/p>\n
1930-luvulla oli kehitetty \u201cpystykor\u00advamme\u201d ja 1949 t\u00e4m\u00e4 oli varsinainen kil\u00adpa-aseemme. \u201cPystykorva\u201d my\u00f6s s\u00e4ilyi helsinkil\u00e4isten kilpakiv\u00e4\u00e4rin\u00e4, joskin sii\u00adhen avot\u00e4ht\u00e4imien sijaan v\u00e4hitellen saa\u00adtiin reik\u00e4t\u00e4ht\u00e4imet ja my\u00f6hemmin muiltakin parannuksia. Nykyisill\u00e4 aseilla ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 ole juuri mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 tuon ajan kiv\u00e4\u00e4rin kanssa. Sakot ja Tannerit l\u00e4hentelev\u00e4t jo vapaakiv\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n
Sama huomattava kehitys on tapahtunut muidenkin p\u00e4\u00e4kaupunkien aseissa! My\u00f6s Karl Gustavit ja Krag J\u00f6rgensenit ovat muuttuneet Sauereiksi tai muiksi uuden ajan tarkkuusv\u00e4lineiksi.<\/p>\n
Kun n\u00e4in vuosien takaa tarkastelee menneit\u00e4 tapahtumia numeroiden ja kuule\u00admansa valossa ja itsekin mukana olleena, ei voi olla ihailematta sit\u00e4 paljoa ty\u00f6t\u00e4, uh\u00adrautuvaa my\u00f6t\u00e4el\u00e4mist\u00e4 ja my\u00f6s ajoittai\u00adsia loistavia tuloksia, mit\u00e4 75-vuotinen kilpailusarja on mukanaan tuonut.<\/p>\n
Pohjoismaiden P\u00e4\u00e4kaupunkien Ampujaliitto on omalla panoksellaan var\u00admasti antanut jokaiselle mukana olleelle kaupungille ja nimenomaan sen ampu\u00admaurheilua harrastaville urheilijoille pal\u00adon miettimisen, kehitt\u00e4misen ja ponnistelun aihetta. Eik\u00e4 varmaankaan ole ollut pient\u00e4 se, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toiminta on vaikutta\u00adnut kunkin maan ampumaurheiluun. Onhan Helsinki\u00e4 15 ottelussa vuosina 1919-1994 edustanut noin 250 aktiivi-ampujaa.<\/p>\n
Pohjoismaisia p\u00e4\u00e4kaupunkikisoja on aina leimannut mit\u00e4 erinomaisin toveri-henki. Kilpailuissa on kyll\u00e4 otettu mittaa t\u00e4ydell\u00e4 todella, mutta kilpailujen oheen on mahtunut runsaasti my\u00f6s muuta inhi\u00admillist\u00e4 seuranpitoa.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 tapahtumissa on solmittu elin\u00adik\u00e4isi\u00e4 yst\u00e4vyyssuhteita, joita uudiste\u00adtaan, kun uudelleen yhteen tullaan, mil\u00adloin Tukholmassa, milloin Oslossa, K\u00f6\u00f6\u00adpenhaminassa tai Helsingiss\u00e4.<\/p>\n
Kilpailuohjelmissakin on pyritty sii\u00adhen, ett\u00e4 mahdollisimman moni p\u00e4\u00e4see osallistumaan ja yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n menestyst\u00e4 erilaisissa lajeissa. Kilpailujoukkueet ovat suuria ja helpoimmin omaksuttava asen\u00adto makuu keskeisin kilpailumuoto.<\/p>\n
Vuodesta 1937 p\u00e4\u00e4kilpailuna ammut\u00adtu mestaruusottelu vaihtoasein on koke\u00admusta vaativa kamppailu, mutta siin\u00e4 menestymiseen on aina tarvittu my\u00f6s an\u00adnos hyv\u00e4\u00e4 onnea. Kaikille eiv\u00e4t koskaan osu yht\u00e4 hyv\u00e4t kiv\u00e4\u00e4rit ja juuri sopivat t\u00e4ht\u00e4inrei\u00e4t, mutta t\u00e4m\u00e4 on vain lis\u00e4nnyt kilpailujen mielenkiintoa. Niin kuin se\u00adkin, ett\u00e4 kansallinen pika-ammunta on useimmille aina uusi ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 koke\u00admus.<\/p>\n
Juhlavuutta ja lis\u00e4iloa tapaamisille ovat antaneet viralliset tilaisuudet ja yhteiset vapaamuotoiset tapahtumat. Perinteeksi ovat muodostuneet kaupungin johdon vastaanotto, runsasantinen palkintojenjakobanketti sek\u00e4 usein riemukas retki jo\u00adhonkin is\u00e4nt\u00e4kaupungin tai sen l\u00e4hiym\u00adp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4ht\u00e4vyyskohteeseen.<\/p>\n
Matkat kilpailukaupunkiin ja sielt\u00e4 pois ovat luonnollisesti my\u00f6s merkin\u00adneet tiivist\u00e4 ja l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4oloa. Muistot laiva- ja bussiretkilt\u00e4 eiv\u00e4t hevin haihdu mukanaolleiden mielist\u00e4.<\/p>\n
N\u00e4ill\u00e4 kilpailumatkoilla on kiteytynyt se henki, jonka voimalla v\u00e4livuosinakin on jaksettu yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 300 metrin lajien harrastusta.<\/p>\n
Kiv\u00e4\u00e4riammunnan painopisteen siir\u00adtyminen pienoiskiv\u00e4\u00e4riin ja ilmakiv\u00e4\u00e4\u00adriin on kuitenkin jo n\u00e4kynyt Helsingin vakiokiv\u00e4\u00e4riampujien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hene\u00admisen\u00e4 ja edustusjoukkueen v\u00e4hitt\u00e4isen\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Seuraukset ovat olleet ha\u00advaittavissa my\u00f6s kilpailujen tulosluette\u00adloissa.<\/p>\n
Helsinki on kilpakumppaneihinsa n\u00e4hden huonommassa asemassa etsiess\u00e4\u00e4n vakiokiv\u00e4\u00e4rin pariin uusia nuoria ampujia. Naapurimaissa vapaaehtoiseen maanpuolustusty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t ampumakilpailut ja koululaisammunnat pit\u00e4v\u00e4t huolen j\u00e4lkikasvusta. Meill\u00e4 lahjakkaiden pienoiskiv\u00e4\u00e4ri- ja ilma-aseampujien vet\u00e4minen 300 metrin radoille edellytt\u00e4isi tarmokasta ohjausta ja tuntuvaa aseiden ja patruunoiden muodossa annettavaa taloudellista tukea.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n haasteeseen piirin ampumatoimintaa johtavien on vastattava. Pohjoismaiden p\u00e4\u00e4kaupunkien v\u00e4liset ampuma\u00adkilpailut ovat niin hienot kisat, ett\u00e4 niiss\u00e4 menestymiseksi on teht\u00e4v\u00e4 kaikki voitava. Jo mukaan p\u00e4\u00e4sy on jokaiselle urheiluampujalle kokemus, jonka eteen kannattaa ponnistella.<\/p>\n
Ei ep\u00e4ilyst\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kun yst\u00e4vyysotteluperinnett\u00e4 Tukholmassa J\u00e4rvan anpumaradalla 11.-13-8.94 j\u00e4lleen jatketaan, Helsingin joukkue on vaikeuksistaan huolimatta paikalla voitonkiilto silmiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4kaupunkikisojen varhaisten vaihei\u00adden tulokset on julkaistu Pohjolan p\u00e4\u00e4\u00adkaupungit ampumakisoissa -kirjan en\u00adsimm\u00e4isess\u00e4 painoksessa. Ensimm\u00e4isiin loisen maailmansodan j\u00e4lkeisiin kilpailuihin vuonna 1946 Oslossa Helsinki ei osallistunut, mutta kun kolme vuotta my\u00f6hemmin kokoonnuttiin Tukhol\u00admaan, matkaan l\u00e4hti j\u00e4lleen iskukykyi\u00adnen joukkue. Mestaruusottelu Skandinaavisen Vapaajoukon Kiertopalkinnosta k\u00e4ytiin nyt ensimm\u00e4isen kerran vaihtoasekilpailuna, jossa ammuttiin 300 metrin matkalta 15 laukausta kunkin maan sotilaskiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 kansainv\u00e4liseen tauluun. Vuosien varrella avot\u00e4ht\u00e4inaseista siirryt\u00adtiin reik\u00e4t\u00e4ht\u00e4imiin ja v\u00e4hitellen yh\u00e4 kehittyneenpiin vakiokiv\u00e4\u00e4reihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Tekstin kirjoittanut Pekka Kurkinen ja Olavi Varoma Helsingin Ampujainpiirin Tuki ry:n julkaisussa vuonna 1994. Tekstin muuttanut s\u00e4hk\u00f6isesti luettavaksi F.Wikstr\u00f6m vuonna 2012. Alkuvuodet Kisoista ennen Helsingin mukaanliittymist\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 varsin v\u00e4h\u00e4n tieto\u00adja. Ensimm\u00e4isist\u00e4 kisoista K\u00f6\u00f6penhami\u00adnassa 17-18.8.1912 ei muuta kuin ohjel\u00adma. Nuo kilpailut k\u00e4ytiin suurelta osin K\u00f6\u00f6penhaminan Ampumaseuran 50-vuotisjuhlan merkeiss\u00e4. Ilmeisesti jo … <\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-75","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/75","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=75"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":226,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/75\/revisions\/226"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=75"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=75"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tukiry.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=75"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}